Moliere syntyi Ranskassa vuonna 1622. Hän kirjoitti näytelmiä sekä näytteli ja ohjasi niitä. Molieren oikea nimi on Jean-Baptiste Poquelin, mutta hän otti peitenimen Moliere kun aloitti näyttelemisen 1642. Moliere oli yksi klassismin ajan kuuluisimmista näytelmäkirjailijoista, ja hänet tunnetaan erityisesti koimedioistansa. Näytelmissään Moliere kuvasi usein ihmisen heikkouksia ja luonnetta. Moliere vaikutti merkittävästi teatteriin ja jotkut hänen näytelmistään ovat yhä suosittuja. Minä luin kaksi Molieren kirjaa, Ihmisvihaajan ja Luulosairaan.
Ihmisvihaaja on viisinäytöksinen huvinäytelmä, joka valmistui 1666. Päähenkilö on ihmisvihaaja, joka sanoo kaiken päin naamaa. Luulosairas valmistui 1673, ja se jäi Molieren viimeiseksi työksi. Hän sai sairaskohtauksen lavalla näytellessään Luulosairaan pääroolia ja kuoli pari tuntia myöhemmin. Molemmissa näytelmissä päähenkilön ja hänen luonteensa voi päätellä jo kirjan nimestä, niin kuin monissa muissakin Molieren teoksissa.
Luulosairas kertoo nimensä mukaan luulosairaasta Arganista. Beline on Arganin vaimo, ja Beralde on Arganin veli. Angelique ja Louison ovat Arganin tyttäriä, Angelique edellisestä avioliitosta ja Louison nykyisestä. Cleante on poika, joka on rakastunut Angeliqueen. Herra Diafoirus on lääkäri ja Thomas Diafoirus on hänen poikansa. Thomas on myös Angeiquen kosija ja Purgonin sisarenpoika. Purgon on Arganin lääkäri, Fleurant hänen apteekkarinsa. Toinette on palvelustyttö.
Argan on luulosairas, ja Purgon määrää hänelle kaikenlaisia lääkkeitä, vaikka tietää, ettei hän tarvitse niitä. Thomas on pyytänyt Angeliquen kättä ja Arganin mielestä hän on oikein hyvä mies tyttärellensä.
Angeliquella on kuitenkin toinenkin kosia, Cleante, josta Angelque tykkää. Argn ja hänen vaimosa ovat Thomasin kannalla. ja asiasta käydään paljon keskusteluja. Lopussa Argan tekeytyy kuolleeksi, että saisi tietää, mitä hänen rakkainsampa oikeasti ajattelevat hänestä. Hän saa selville, että hänen vaimonsa ei oikeasti välitä, vaan haluaa hänestä eroon, mutta hänen tyttärensä Angelique välittää hänestä oikeasti. Argan suostuu lopulta Angeliquen ja Cleanten avioliittoon, kunhan Cleante lukee itsensä lääkäriksi.
Myös ihmisvihaaja on nimetty päähenkilön mukaan. Päähenkilö on Alceste niminen mies, joka vihaa kaikkia muita paitsi itseään. Philinte on hänen hyväsudäminen ystävänsä, joka yrittää saada Alcesten käyttäytymään paremmin. Oronte on mielistelevä runoilija, joka yrittää päästä Alcesten suosioon. Celimene on kaunis ja nuori leski, josta kaikki miehet tykkäävät. Hän haukkuu selän takana tuttaviansa. Eliante on Celimenen serkku, joka yrittää sovitella muiden riitoja. Arsinoe on hieman vanhempi nainen ja Celimenen ystävä. Acaste ja Clitandre ovat markiiseja.
Ihmisvihaajaa on arvosteltu sen takia, ettei siinä ole kunnollista juonta. Alceste vaan haukkuu kaikkia ja muut joko riitelevät hänen kanssaan tai yrittävät sovitella riitoja. Alceste on ihastunut Clementeen, muttei kestä sitä, että muut miehet ovat kiinnostuneita hänestä. Myös Arsinoe tykkää Alcestesta. Philinte ja Eliante menevät kirjan lupussa naimisiin. Kritiikistä huolimatta ihmisvihaaja on vieläkin suosittu ja sitä esitetään yhä. On arveltu, että Molieren oma rakkauselämä on vaikuttanut teokseen.
Molemmat teokset ovat viisinäytöksisiä, niin kuin siihen aikaan kuuluikin olla. Mielestäni ne myös noudattavat kolmen ykseyden sääntöä, eli ne noudattavat hyvin tiukkoja klassismin ajan sääntöjä. Etenkin Ihmisvihaajan suomennos oli kielenkäytöltään mielenkiintoinen. Molemmissa teoksissa näkyy Molieren tapa liiotella henkilöiden luonteita.
